Hae
Karla Kivimäki

Elämä Espanjassa viimeakoina – kuulumisia ja hieman koronaakin

¡Hola! Taas on muutama viikko vierähtänyt ettei ole tullut tänne kirjoiteltua. Ajattelin tänään kirjoitella pitkästä aikaa ihan vaan kuulumisia, millaista elämä täällä Espanjassa on tällä hetkellä rajoituksineen ja mitä meille kuuluu.

Niin, mitäs meille kuuluu? Täytyy sanoa, että vaikka tilanne maailmassa on mikä on, meille kuuluu ihan hyvää. Vaikka täällä Espanjassa on tällä hetkellä taas tiukempia rajoituksia kuin mitä vaikka vielä pari kuukautta sitten, on elämä silti suhteellisen normaalia. Tai sanotaanko, että eihän tämä elämä esimerkiksi vuoden takaiseen verrattuna ole millään tavalla normaalia. Mutta tämä kaikki maskien kanssa eläminen ja uudenlaiset aukioloajat tuntuvat jo nykyään normaalilta. En kuitenkaan missään nimessä vähättele tilannetta, sillä vaikka tähän kaikkeen olisikin jo jollakin tavalla tottunut, ei tätä tahtoisi hyväksyä. On kamalaa ajatella, kuinka paljon surua ja murhetta tauti aiheuttaa niin monelle ihmiselle, ei pelkästään sairastamisen ja menetysten vuoksi, vaan myös taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Niin, millaisia rajoituksia meillä täällä nyt sitten on? Tällä hetkellä jokaisella itsehallintoalueella on hieman omat norminsa, joten en puhu nyt koko Espanjan, vaan ainoastaan Andalucían tilanteesta. Maskipakko on edelleenkin ja se varmasti tulee vielä pysymäänkin kauan. Omasta kunnastaan ei saisi poistua kuin hyvän syyn nojalla (esimerkiksi työ, koulu, sairaala, jne…). Kaikki ei-välttämätön toiminta tulee sulkea klo 18, ravintolat saavat pitää tuon klo 18 jälkeen oviaan auki vain noutotarkoitukseen aina klo 21.30 saakka. Nyt joulun alla myös lelukaupat saavat olla auki klo 20 asti. Ulkonaliikkumiskielto on voimassa öisin klo 22-07.

Enitenhän nuo rajoitukset harmittaa siinä mielessä, kun miettii kuinka monen talous tästäkin kärsii. Ei minua se harmita, ettei pääse illalla ravintolaan tai ettei öisin saa liikkua. Omasta kunnasta poistuminenkaan ei haittaa muuten, mutta hieman harmittaa kun eräs meidän ystäväperhe asuu Benalmádenassa ja he muuttavat joulukuussa takaisin Suomeen, emmekä nyt sitten rajoituksien vuoksi pysty näkemään. Heidän kanssaan kun oli juuri tarkoitus viettää mahdollisimman paljon aikaa nyt ennen heidän paluumuuttoaan.

Ymmärrän kyllä rajoitusten tarkoitukset, vaikka aina välillä sitä miettii että mikähän logiikka joissakin määräyksissä on… Yksi päivä olin lenkillä ja kävelin Nueva Andaluciassa sijaistevan alueen La Campanan lävitse. Kylä oli aivan typötyhjä muuten, mutta ravintoloiden terassit olivat niin täynnä kun vaan tällä hetkellä voi olla. Kenelläkään ei maskeja, mutta jos minä olisin kävellyt kylän lävitse vaikkapa kauppaan, olisi minulla tullut olla maski. Tälläisissä tilanteissa se tuntuu hieman hassulle, sillä kadut olivat autioita ja jos joku olisi tullut vastaan, olisi ollut helppo väistää ja pitää useamman metrin etäisyys, toisin kun niillä terasseilla missä kenellakään ei ollut maskia (paitsi työntekijöillä). No, minä olin juoksulenkillä, joten minulla ei ollut maskia, sillä pystyin pitämään helposti turvavälin. Mutta jos en olisikaan juossut ja ollut urheiluvaatteissa, niin minulla olisi pitänyt olla maski. Tai jos olisin ollut uhreilemassa sellaissa paikassa, jossa turvaväli ei olisi mahdollista. En ole maskivastainen, ymmärrän kyllä sen käytön ja haluan sitä itsekin käyttää, vaikken täysin sen hyötyihin henkilökohtaisesti uskokkaan. Tai varmasti, jos maskeja käytettäisiin oikein, hyödyt olisikin paljon paremmat. Suurin osa ihmisistä taitaa kuitenkin hieman väärinkäyttää niitä, minä mukaan lukien, en ole kukaan ketään siis asiasta tuomitsemaan. 🙂

No, mitäpä sitä enempää tuosta aiheesta jauhamaan. Näillä mennään mitä on annettu.

Kun kerroin Instagramini stooreissa jokunen viikko sitten näistä rajoituksista, sain kommentin ”onneksi asun Suomessa”. Vastasin tuohon vain hymynaamalla, mutta teki mieli laittaa että ”ja onneksi minä Espanjassa!”. Ei täällä ole elämä mitenkään katastrofaalisen oloista. Kaduilla riittää ihmisiä, ihmiset käyvät edelleen ravintoloissa, kaupoissa ja tapaavat toisiaan. On totta, että Suomessa tilanne koronan suhteen on parempi kuin täällä meillä Espanjassa, mutta on se silti läsnä meidän kaikkien elämässä niin siellä, täällä kuin tuollakin. Ja vaikka tilanne olisi mikä, on täällä minun koti, perhe ja elämäni.

Hassua, että tätä vuotta on enää reilu kuukausi jäljellä. Kun tämä pandemia alkoi, sitä kuvitteli että vuoden loppuun mennessä kaikki olisi ohi. No, eipä ole, onkohan edes vuoden 2021 loppuun mennessä?

Meidän työkuvioihin korona ei oikeastaan ole vaikuttanut. Tai itseasiassa, uskaltaakohan näin sanoa, mutta melkein jopa positiivisesti. Borjalla riittää töitä heidän korjaamollaan, autot kun tuppaa hajoamaan ja tarvitsemaan huoltoa, oli pandemiaa tai ei. Minulle taas on poikiintunut pari espanjan alkeiskurssia opetettavaksi, etänä tietenkin. Kurssien parissa on ollutkin mukava työskennellä ja oppilaat kivoja ja motivoituneita oppimaan!

Tälläinen vähän sillisalaatti-kuulumiset postaus tällä kertaa. Julkaisen tämän viikon aikana vielä toisenkin postauksen, aiheena Vinkkejä Espanjaan ja vastauksia useimmiten kysyttyihin kysymyksiin. Joten, jos sinulla on jotakin mitä haluaisit tietää Espanjaan liittyen, niin kysymyksiä voi laittaa joko kommenttiboksiin tai Instagramin puolella. Myös meidän taannoisesta Asturian reissusta olisi tarkoitus koota vielä postaus.

Postauksen kuvituksena sekalaisia viimeaikaisia kuvia.

Besitos,
Karla

Seuraa myös Instagramissa: @karlakivimaki

Caminito del Rey – Kuninkaan polku

Caminito del Rey -patikointireitti Málagassa

Maailman vaarallisimpanakin reittinä tunnettu Caminito del Rey -kuninkaan polku reitti on ollut haaveenani jo pitkään. Minulla on ollut sinne jo pari kertaa lippu varattuna, mutta aina se on sitten peruuntunut, syystä tai toisesta. Nyt kuitenkin muutama viikko sitten vihdoinkin pääsin toteuttamaan tuon haaveeni! Lippuja on tällä hetkellä ihan hyvin saatuvilla ja varasimme omat lippumme vain parii viikkoa ennen itse patikointia. Liput voi varata suoraan täältä. Normaali lippu ilman opasta maksaa 10 euroa.

Caminito del Rey -reitin historiaa

Caminito del Rey rakennettiin vuosina 1901-1905. Reitin virallinen avaus tapahtui vuonna 1920, jolloin Espanjan kuningas Alfonso XIII suoriutui reitistä, jonka jälkeen sitä alettiin kutsua nimellä Caminito del Rey eli Kuninkaan polku. Polku rakennettiin alunperin helpottamaan tavaran ja ihmisten liikennettä kahden voimalaitoksen välillä, jotka sijaitsevat El Chorron rotkon molemmin puolin.

Caminito del Rey tunnettiin ennen jopa maailman vaarallisimpana reittinä. 1999/2000 vuosina reitillä tapahtui muutama kuolemaan johtanut onnettomuus, jonka seurauksena reitti suljettiin kokonaan. Reitti pysyi pitkään suljettuna, kunnes vuonna 2014 sitä alettiin kunnostamaan mittavasti ja vuoden 2015 keväällä reitti vihdoinkin uudelleenavattiin. Onneksi, onhan tuo nyt aika erilainen ja kerrassaan upea kokemus! Jylhien kallionseinämien välissä kapeaa polkua pitkin kulkiessa olo on jopa hieman mystinen. Reittiä kulkiessa pystyy vielä näkemään, millainen reitti on aikaisemmin ollut ja kieltämättä aika hurjaltahan se näytti. Kiitos kuitenkin massiivisen uudistuksen, pääsemme nyt nauttimaan upesta reitistä turvallisesti.

Caminito del Rey ei vaadi huippukuntoa

Vaikka reitti saattaakin kuulostaa hurjalta, mitä se toki myös näkymiltään ja korkeudeltaan onkin, on se silti melko helppokulkuinen. Reitillä ei ole mitään kovia nousuja tai vaikeita kinttupolkuja. Reitti oli omaan makuuni jopa hieman liiankin ”helppo”, mutta tämä reitti onkin ehkä enemmän upea kokemus mahtavine maisemineen, kuin mikään urheilusuoritus. Reitin pituus yhteensä on 7,7km lähtien Ardalesista ja päättyen Áloraan. Tuosta 7,7 kilometristä vain 2,9 km on sitä itse reittiä, mutta reitin alkuun ja reitin loputtua kertyy matkaa jonkin verran.

Me menimme paikalle omilla autoilla, mutta aivan reitin lähtöpisteelle saakka ei autolla pääse. Parkkeerasimme El Kiosko -ravintolan lähelle, jonka kupeesta lähtee yksi tunneli, josta on 2,7km matka reitin lähtöpisteelle, kun taas n. 200 metrin päässä ravintolalta lähtee toinen tunneli, josta on n. 1,5km matka lähtöpisteelle. Me valitsimme jälkimmäisen tunnelin. Reitin loputtua ostimme bussiin liput (1,55e per henkilö) ja hyppäsimme kyytiin, joka vei meidät takaisin El Kiosko -ravintolan luokse. Bussimatka kesti about 15 minuuttia ja minulle kerkesi tulla siinä ajassa jo aika huono olo, bussit itsessään kun aiheuttaa itselleni jo pahoinvointia, saatika sitten vielä mutkikkaalla vuoristotiellä. Jouduinkun heti bussista ulos päästyäni kipaista ostamaan kokiksen ja banaanin El Kioskolta, että oloni kohenisi hieman.

Meillä kului reittiin yhteensä kaikkine kävelyineen ja bussimatkoineen vain hieman reilu 2h. Tosin, kävelemämme matka ei tainnut olla ihan tuota 7,7km, kun valitsimme aluksi lyhyemmän polun reitin alkuun pääsyyn.

Caminito del Rey tiivistettynä:

  • Normaali pääsylippu 10 euroa per henkilö, opastettu kierros 18 euroa. Liput tarkistetaan reitin alkupisteessä.
  • Liput voi varata suoraan täältä.
  • Reitin pituus yhteensä 7,7km.
  • Kesto n. 2-2,5h.
  • Reitti on melko helppokulkuinen, mutta sisältää kapeita ja jopa 100 metrin korkeudessa olevia kohtia.
  • Reitin lähtöpisteellä jokainen saa kypärän sekä käydään lävitse turvallisuusohjeet. Nyt korona-aikaan saimme vielä erikseen kypärän alle laitettavat muoviset myssyt.
  • Reitti kulkee vain yhdensuuntaisesti lähtien reitin pohjoispuolelta (Ardales) ja päättyen eteläpuolelle (Álora).
  • Mikäli olet liikkeellä omalla autolla, El Kiosko ravintolan läheisyydessä on useampia parkkialueita, joihin voi jättää auton. Osa saattaa olla maksullisia (me jouduimme maksamaan musitaakseni 2 euroa).
  • Bussi Álorasta takaisin Ardalesin lähtöpisteelle maksaa 1,55e.
  • Reitille ei pääse alle 8 vuotiaat lapset. Varaudu todistamaan lapsesi ikä.
  • Caminito del Reylle pääsee myös junalla. Juna-aseman nimi on El Chorro/Caminito del Rey.
  • Huonon sään tullen reitti suljetaan, joten kannattaa varautua mahdollisiin peruutuksiin lyhyellä varoitusajalla.

Kaiken kaikkiaan todella hieno kokemus. Reitin lopussa ylitettavä yli 100 metrin korkeudessa oleva riippusilta oli vielä mahtava loppuhuipennus reitille. Meille osui todella upea kelikin vielä, mutta ei kuitenkaan liian kuuma. Tosiaan, minullahan oli ollut pari kertaa aiemminkin lippu varattuna, mutta huonon kelin vuoksi reissu on peruuntunut.

Oletteko te käyneet Caminito del Rey -reitillä tai onko kenties suunnitelmissa mennä joskus? Entäs onko jollakin vinkata jostakin muista tämän kaltaista reiteistä? 🙂

Seuraa myös instagramissa @karlakivimaki